Tammikuussa kulutin terveydenhuollon palveluja enemmän kuin aiempina opiskeluvuosina yhteensä. Hammaslääkärin ja fysioterapeutin lisäksi juoksin laboratoriossa antamassa virtsanäytteitä lievähkön mutta kiusallisen tulehduksen vuoksi. Asioidessani apteekissa kolmatta kertaa viikon sisään kävi kieltämättä mielessäni, että missäs kymmenissä sitä nyt taas ollaankaan. Onneksi päiviä ovat piristäneet avuliaat hoitajat ja savonmurteellaan sydämeni valloittanut farmaseutti.
![]() |
Sarjassamme älä aliarvioi piristävien sukkien vaikutusta liikuntasuoritukseen. |
Sauvakävely muutaman kerran viikossa ja sitä tukeva lihaskuntoharjoittelu onkin pitänyt pääkivut ja raajojen puutumiset hyvin kurissa. Paitsi viime viikolla, kun jätin liikunnan kokonaan tuon ah-niin-ihanan virtsatietulehduksen vuoksi. Ja voin kertoa, ettei keho kiitä.
Onni onnettomuudessa etten osaa hävetä intiimiongelmistakaan puhumista tuntemattomien kanssa. Kerran yläasteella marssin terveydenhoitajan luokse kondomipaketti kädessä kysyäkseni mistä tietää, ovatko ne menneet vanhaksi tai jotakin muuta yhtä järkevää. Avauduin ja kyselin enemmänkin, mutta yksityiskohdat olen armeliaasti unohtanut.
P.S. Olen aika varma, että läheiseni toivovat salaa minun sensuroivan edes osan informaatiotulvastani heidän seurassaan.
P.P.S Irvistän otsikolleni itsekin.
Voimia tulehduksen kanssa, toivottavasti helpottaisi jo! Minä niin tiedän miltä se tuntuu, kun kokoajan saa rampata antamassa näytteitä ja hakemassa antibioottikuureja, eihän se ole mitään nuoren elämää ollenkaan.
VastaaPoistaKiitos, hyvältä näyttää tällä hetkellä. :) Tässä tulee vaan hullun tietoiseksi omista ruumiintoiminnoistaan ja alkaa jo kuvitellakin oireita :S tunnet varmaan ilmiön!
VastaaPoista