maanantai 10. helmikuuta 2014

Erään neurootikon tunnustuksia



On paljon asioita, joita en voi sietää ilman pätevää syytä. Vihaan esimerkiksi ääniä, jotka syntyvät, kun joku:
  • raapii päätään
  • näpertelee/viilaa kynsiään tai
  • kaapii aterimella keraamista astiaa

Minua ällöttää nähdä, kun joku
  • syö kynsiään tai
  • mitä tahansa oletettavasti likaista, kuten bussikorttia

En pidä siitä, kun joku koskettaa:
  • napaani
  • käsivarteni ulkosyrjää tietystä kohdasta
  • lihasjumejani (pieniä "palluroita" selässäni)

Minua ällöttää ajatuskin siitä, kun:
  • viikkaan vastapestyä pyykkiä ja kuivat sormeni tarttuvat karheisiin vaatteisiin
  • syön ja haarukka hioutuu vahingossa hammastani vasten
  • kynteni hankaa sormenpäiden uria vasten 
Kaikkein ällöttävintä neuroosiani en osaa edes oikein selittää. Se johtuu varmaankin likinäköisyydestäni ja toisaalta symmetrian kaipuusta. Äidilläni on tapana pitää ruokapöydällään kahta pitkää kynttilää pöydän kummassakin päässä. Istuessani ruokapöydän ääressä näen samaan aikaan kauempana istuvat ihmiset ja edessäni lepattavan liekin. En voi sietää sitä ärsykettä, liekkiä, ihmisen ja itseni välissä ilman silmälaseja. En tiedä miksi. Myös ajatus siitä, että tuijottelisin taivaalle ja yrittäisin laskea sen tähdet, on todella epämiellyttävä. 

Millaisia neurooseja teillä on?

2 kommenttia:

  1. En siedä suutelemista. Missään muodossa. Poskipusuja ei lasketa, mutta en voi suudella enkä katsoa, kun muut suutelevat. Ällöä. Melkein joka leffassa suudellaan. Siksi katson lähinnä piirrettyjä. :D

    VastaaPoista
  2. Olipa mielenkiintoinen :DD Vau. En ole kuullut tollasesta aikasemmin

    VastaaPoista