"Jos sinulla on kiire, älä tee mitään." - Anton Tsehov

Olen taitava lykkäämään asioita. Kerran pidin asioiden viime tippaan jättämisestä powerpoint-esityksenkin - ja jätin sen valmistelun viimeiseen aamuun. Ehkä kyse on itsesuojelusta. Jos käyttäisi projektiin paljon aikaa ja ajatusta, tuntuisi epäonnistuminen erityisen pahalta...

Opin jo peruskoulussa huonoille tavoilleni. En ole koskaan ollut yksi niistä tunnollisista oppilaista, jotka tekevät läksynsä heti koulun jälkeen. Paitsi ensimmäisen luokan toisena päivänä. (Ensimmäisenä päivänä emme saaneet läksyjä ja olin kovin pettynyt.) Toisen koulupäivän päätteeksi pääsin jo värittämään piirustusläksyä ja opettelemaan ulkoa aakkoslaulua. Tein varmaan ensimmäisen kotitehtäväni niin innokkaasti että käytin kaiken yhdeksää kouluvuotta varten olevan tarmoni kerralla...

Ala-asteen toisella luokalla kirjoitin Ystäväkirjaan vihaavani kiirettä. Se asia ei ole muuttunut mihinkään. Paradoksaalista on, että ilman kiirettä ja deadlineja en vain saa mitään aikaan. Nimimerkillä huomisia deadlineja 2, tekemättömiä töitä 2/2...

Mutta silti: mitä vähemmän vapaa aikaa, sitä onnellisempi olen.