Bosch pelasti parisuhteen

Asun kotiamme kaikki viikot yksin, joten K ei ole paikalla, kun se tapahtuu. Se kaikki selittämätön kummallisuus, jota myös sotkuksi kutsutaan. Vaatteet valtaavat tuolit ja tasot. Roskakori uhkaa purra, jos tyhjennän sen. Tavarat sanovat viihtyvänsä lattialla, joten miksi korjata ne. Puhumattakaan tiskialtaassa ilakoivista likaisista astioista.

Tässä on jotakin, mihin samaistun...

Nuorempana olin siivouksen suhteen vielä nykyistäkin liberaalimpi. Pölyyn oli kiva kirjoittaa ja huoneen lattiaa peittävään vaatevuoreen hyvä heittäytyä makaamaan. Olin sisarusteni mielestä niin sotkuinen, ettei kukaan suostunut jakamaan huonetta kanssani. Vasta jälkeenpäin nolottaa muistella, millaiseen sikolättiin olen kutsunut ystäviä ja heiloja. 

Ja siitä päästäänkin tähän päivään...

Onneksi meistä kumpikaan ei ole Frendien Monica-tyylinen siivousnatsi. Tässä kämpässä eletään kuin pellossa yleensä niin kauan, kunnes minä en kestä enää. Olen siitä "ihana" ihminen, että kun  saan päähäni siivota, niin sitten myös siivotaan. Ja voilá, perheriita on valmis! Niskojen nakkeluun käy melkeinpä mikä vain lajittelemattomista pyykeistä kastelemattomiin kukkiin, mutta yksi aihe on aina ylitse muiden: En osaa edes arvioida niiden lukemattomien riitojen määrää, jotka ovat alkaneet tiskeistä. 

Tuli kuitenkin päivä, jona pieni perheemme täydentyi hartaasti odotetulla jäsenellä. Jäsenellä, jonka astuminen elämäämme vähensi riitelyä dramaattisesti. Kyseessä on rakastettu lapsemme Bosch. Astianpesukone, joka pelasti parisuhteen. Suosittelen tällaista perheenlisäystä lämpimästi muillekin.

P.S. Minulla saattaa olla taipumusta liioitteluun
P.P.S. Kuulin juuri järkyttävän uutisen. Boschin tiskikoneen valmistaja varoittaa, että vuosien 1999 ja 2005 välisenä aikana valmistetuissa koneissa on palovaara!

You've got to be kidding me!!!

Sarjakuvaruudut Tove Janssonin muumisarjakuvasta Kuvitteluleikki.