tiistai 1. heinäkuuta 2014

Onnea on esim. oma tomaatti



Juhannuksen jälkeen suuntasin muutamaksi päiväksi mummolaan lukemaan kesän tenttikirjoja. Ajattelin siellä välttyväni muilta houkutuksilta, mutta jäin vähän väliä suustani kiinni mummin kanssa. Niin ja olihan lukemisen sijasta myös "aivan pakko"  lukea vanhoja Aku Ankkoja ja kokeilla papiljotteja foor tö fööst taim evör. Lopputulos oli jotakin vähemmän hemaisevaa Pelle Hermannin ja Simpsonien Hassun väliltä.

Olen aina pitänyt viherkasveista, mutta jostakin syystä niiden hengissä pitäminen on osoittautunut... haasteelliseksi. Todellinen rimanalitus oli viime kesäinen tapoin-Hortensian-kolmessa-päivässä -episodi.  (Onneksi huonekasvimme Viirivehka Virve ja Pennimuori Irma ovat oman elämänsä sissejä.) Joka tapauksessa mummin vinkistä innostuneena rohkaistuin ostamaan parvekkeellemme tänä vuonna amppelitomaatin, persiljaa ja oreganoa. Kotona odottikin mieluisa yllätys!

Tomaatit olivat kypsyneet!





Seuraavaksi vuorossa olisi annos niitä välteltyjä tenttikirjoja, mutta ei haittaa, koska perjantaista lähtien olemme päässeet K:n kanssa viettämään ensimmäistä yhteistä kesälomaa kolmeen vuoteen ja huomenna saan paahtoleivän päälle tomaattia. Jee!

2 kommenttia:

  1. haha, voin sanoa, että tuo Hortensian tappaminen muutamassa päivässä ei ole ihme. Meillä myydään töissä kyseisiä kasveja ja itselleni niiden oikeoppinen hoito on ainakin mysteeri. Ei siis ole kestävimmästä päästä oleva kasvi, joten älä huoli, moni muukin on varmasti tuhonnut kyseisen kasvin muutamassa päivässä. Itse onnistuin homehduttamaan rahapuunkin. Sitä kun luulisi, että mehikasvien tappaminen on miltei mahdotonta, mutta näköjään siinäkin voi onnistua.

    Tomaattisi näyttää oikein hyvinvoivalta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä tietää!

      Kiitos, hyviltä nuo maistuvatkin! :)

      Poista