Muovipusseja ja myrskytuulia

Voihan mörkö, millainen sää! Kotimatka tuntui astetta eeppisemmältä sateenvarjon eläessä omaa elämäänsä. Nyt on hyvä istua sohvannurkassa villasukat jalassa ja kaakaomuki kädessä. Miinus ne villasukat. Enkä juo kyllä kaakaotakaan.

Kun kämppä oli siisti ja kakkukin syömättä...

Viikonlopun juhlien jäljiltä koti on niin hirveässä kunnossa, että hävettäisi päästää edes palomiehiä sisään. Onko siihen olemassa jokin fysiikan laki, miksi siivoaminen on niin paljon hitaampaa kuin sotkeminen? Jäänteinä halloweenista lojuu ruokapöydällä hylätty pellenenä satunnaisten sokerihaamujen seurassa. Ikkunoita ja peilejä koristaviin hämähäkinseitteihin en ole koskenutkaan, mutta toivon siivoavani ne ennen kuin leikkiseittien tilalle syntyy oikeaa. (Muahahaa, huonot vitsit kuuluvat erityisosaamisiini...) En kyllä odottaisi itseltäni kovinkaan nopeaa toimintaa seittien suhteen, olenhan ihminen, joka korjaa joulukyntteliköt ikkunoista vasta helmikuussa. 

Dude, seriously...

Joulusta puheen ollen, huomasin juuri ostaneeni tämän joulun ensimmäisen joulumuovipussin. Kuusenkoristeet ja muu tilpehööri nyt tulivat kauppoihin jo lokakuussa, mutta hyvää joulua toivottavat muovipussipukit?! Tsiisös! Älä tule vielä, joulu, vaikka sinusta pidänkin... En halua palata opintojen pariin, töissä on mukavampaa.

Tuuli ulvoo ja katto kolahtelee. Nämä ovat niitä öitä, joista Tenavien Ressu aina kirjoittaa...