Muumimukeja ja mustaa joulua

"Taas valkeata joulua... "

Olenko koskaan kertonut, kuinka taikauskoinen olen valkean joulun suhteen? Noh, nuorempana kehitin äärimmäisen itsekeskeisen ja yltiöromanttisen teorian:


Marraskuussa 2006  maata peittivät suuret, valkeat kinokset. Tapasin elämäni ensimmäisen poikaystävän ja ajattelin olevani maailman onnellisin. Joulun tullen lumi suli, maasta tuli musta ja mätänevä. Joulukuussakin kävelin sukat märkinä lenkkareissa. Musta joulu yhdessä "väärän ihmisen" kanssa alkoi  myöhemmin merkitä minulle paljon muutakin kuin ilmastonmuutosta. Se oli merkki siitä, että olin väärän ihmisen kanssa. Tiemme erkanivat juuri ennen kesää, ja niin pitikin.   

Myös joulu 2007 oli musta. Olin uuden pojan kanssa, pojan, josta pidin kovasti, mutta johon en voinut luottaa. Tyyppi osoittautui aavistusteni kaltaiseksi pian joulun jälkeen ja tarinamme päättyi siihen hänen aloitteestaan. Uusi vuosi alkoi puhtaan valkeana ja sinkkuna.

Joulun aikaan 2008 elämässäni oli taas poika. Tällä pojalla oli paljon ongelmia, niin paljon, että yritin vältellä ajautumistamme yhteen. Tunsin oman heikkouteni.  Olin niin tottunut olemaan jonkun kanssa, että syksyn tullen jänistin ja suostuin, etten jäisi yksin. (Väärin, säälittävää ja sata muuta kommenttia tähän väliin.) Noh, huomasin erheeni heti, mutta halusin antaa meille mahdollisuuden, enhän tässä vaiheessa kehdannut perääntyäkään! Tilanne kävi kuukausi kuukaudelta kuormittavammaksi ja vaarallisemmaksi. Mieltä painoi myös ikiaikainen ihastus kaveriini K:hon, jota olin yrittänyt tukahduttaa jo vuodesta 2007.

Lucian päivän aikaan tajusin, ettei näin voi jatkua. Kerroin K.lle tunteistani ja hän tunsi samoin. Päätin toisen suhteeni ja olin joulun virallisesti yksin, mutta mielessäni jo K:n tyttöystävänä. Joulusta 2008 lähtien joulut olivat valkoisia.

... Siis vuoteen 2011. "Merkki universumilta" eli  musta joulu pari vuotta sitten oli omiaan lisäämään ahdistustani aikana, jona kävin läpi eksistentiaalisia kriisejä.

En ole aivan niin taikauskoinen, kuin annan ymmärtää. En ole pakkaamassa tavaroitani tai päättämässä parisuhdettani sen vuoksi, että tästä joulustakin taitaa tulla musta. Minusta olisi kuitenkin hauska uskoa, että maailmassa olisi pieniä suuntaviivoja meitä kaikkia varten.  Eiköhän lumettomien joulujen antama vihje kuitenkin koske  jääkarhujen ja jäätikön hätää eikä minun parisuhdestatustani. 

Musta joulu tai ei, jouluiset muumimukit pääsevät käyttöön.