Vietin viime kuussa syntymäpäiviäni ja sain Muumipapan mietekirjan pikkusiskoltani. Muumikirjoihin kätkeytyy paljon elämisen ja olemisen filosofiaa, vaikka sitä ei lapsena oivaltanut. Siitä inspiroituneena vietin viime kesänä lukemattomia aamuja lähipuistossani kerryttäen maksaläiskiä ja lukien Jukka Laajarinteen teosta Muumit ja olemisen arvoitus. On turhauttavaa, että unohdan nopeasti kirjoista löytämäni hienot ajatukset. Hajamielisyyteni vuoksi olen surkea kertomaan vitsejäkin, koska unohdan nekin heti kuultuani. K:n vitsivarasto on kyllä ehtymätön, mutta minua huvittaa enemmän tilannekomiikka.
Viime viikolla turhauduin mummovaivoihini ja valitin K:lle: "Miksi pitää aina olla joku terveysjuttu ja sitten mun koko maailma pyörii vaan sen ympärillä? Ja sitten kun yks asia häipyy tulee toinen tilalle..." K väänsi suupielensä alaspäin ja vastasi: "Kuule kun ei se yhteiskunta pyöri sillä tavalla, että kaikki olis terveitä." Nauroin.
Kävin tällä viikolla gynekologilla ja kaikki oli kunnossa. Eiköhän tästä selvitä, vaikka oireita onkin vielä välillä.
Harmaan ja sateisen aamun jälkeen ulkona paistaa nyt aurinko. Merkillinen sää. Koskaan ei kannata aliarvioida säätä puheenaiheena. Pelkästään tällä viikolla olen puhunut siitä tuntemattoman kanssa kahdesti ja ystävien neljästi. Taannoin eräänä tuulisena päivänä muuan vanha herra huuteli minulle kadun toiselta puolelta: "Mikäs se semmoinen laki on, että aina tuulee tuolta suunnasta..." Tilaisuuden tullen turvauduin aina-yhtä-surkeisiin puujalkavitseihini ja vastasin: "Luonnonlaki!"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti